Edellisen artikkelin jatkoksi arvioidaan vieraannuttamista vieraannuttajan harjoittamien tyypillisten vieraannuttamistoimien (kohta 2.) perusteella siten, kuin asiaa on käsitelty alan tieteellisessä kirjallisuudessa (viittaus edellisessä artikkelissa). Aikaisemmin jo mainitsin siitä, että kaikki toiminta ei ole vieraannuttamista, ja kaikkien kohtien 1-3 tunnismerkkien tulee täyttyä, jotta vieraannuttamisesta voidaan puhua. Luonnollisesti kussakin yksittäisessä kohdassa (1-3) olevien kaikkien havaintojen ei tarvitse täyttyä ja ne voivat ilmetä eri tavoin.
Tyypillisiä vieraannuttamisen taktiikoita ovat:
Kohteena olevan vanhemman halveksiminen
Vieraannuttava vanhempi esittää halveksuvia kommentteja toisesta vanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi vastustaa kaikkia kohdevanhemmasta esitettyjä positiivisia arvioita tai kommentteja.
Vieraannuttava vanhempi kieltäytyy käyttämästä toisen vanhemman nimeä.
Vieraannuttava vanhempi viittaa toiseen vanhempaan halveksivilla nimityksillä (kuten idiootti, surkimus jne.).
Vieraannuttavalla vanhemmalla on vaikeuksia hyväksyä sitä, että toinen vanhempi olisi kykenevä huolehtimaan lapsista.
Henkilön toiseen vanhempaan kohdistamat halveksunnan ilmaisut ovat pikemmin epäsuoria kuin suoria (esimerkiksi ”eiköhän hän epäonnistu siinäkin, koska hänellä on ollut turvaton lapsuus”).
Kohdevanhemman parjaaminen ja panettelu
Vieraannuttava vanhempi tekee ilman riittävää näyttöä väitteitä toisen vanhemman vaarallisuudesta tai vahingollisuudesta.
Henkilö väittää toisen vanhemman syyllistyneen lapsen kaltoinkohteluun ilman riittävää näyttöä.
Henkilö vihjailee toisen vanhemman syyllistymisestä lapsen kaltoinkohteluun tekemättä varsinaisesti väitettä asiasta.
Kaltoinkohtelua koskevat väitteet ajoittuvat usein samoihin aikoihin, kun vireillä on erilaisia viranomaistoimia tai oikeudenkäyntejä taikka kohdevanhemman ja lapsen suhteen muutoksiin (lähenevä sovittelu tai oikeudenkäynti taikka kohdevanhemman ja lapsen suhteen parantuminen).
Vieraannuttava vanhempi tekee suhteettomia ja vääristyneitä tulkintoja tavallisista ja normaaleista tapahtumista (lapsi istuu vanhemman sylissä, lapsi tulee vanhemman sänkyyn nukkumaan).
Lapsen kieltäytyminen tapaamasta kohdevanhempaa on henkilön mielestä todiste kohdevanhemman harjoittamasta lapsen kaltoinkohtelusta.
Tapaamisen tai luonapidon häirintä
Vieraannuttava vanhempi asettaa esteitä lapsen ja kohdevanhemman tapaamiselle tai luonapidolle.
Vieraannuttava vanhempi antaa lapselle mielekkäitä ja suosittuja vaihtoehtoja ajalle, jolloin lapsen ja kohdevanhemman olisi tarkoitus viettää aikaa yhdessä.
Vieraannuttava vanhempi yrittää olla tai on toistuvasti yhteydessä lapseen sinä aikana, jolloin lapsi ja kohdevanhempi viettävät aikaa yhdessä.
Vieraannuttava vanhempi ei onnistu mahdollistamaan lapsen ja kohdenvanhemman yhteistä aikaa.
Vieraannuttava vanhempi pitää lasta pois koulusta tai hakee lapsen koulusta koulupäivän tavanomaista päättymistä aikaisemmin, vaikka kohdevanhemman tehtävänä olisi ollut hakea lapsi koulusta.
Vieraannuttava vanhempi varaa ajan lapselle neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai vastaaviin tapahtumiin niille päiville, jolloin lapsen ja kohdevanhemman oli tarkoitus viettää aikaa yhdessä.
Kohdevanhemman hävittäminen lapsen elämästä
Vieraannuttava vanhempi ei toimita kohdevanhemman antamia lahjoja, kortteja tai kirjeitä tai muita viestejä edelleen lapselle.
Henkilö tekee kohdevanhemman yhteydenpidon lapseen vaikeaksi tai mahdottomaksi (esimerkiksi puhelimitse tai muutoin).
Vieraannuttava vanhempi kieltäytyy mainitsemasta toista vanhempaa puhuessaan lapselle tai keskustellessaan muiden kanssa lapsen läsnäollessa.
Vieraannuttava vanhempi vaatii lapselta, että tämä kutsuu hänen uutta kumppania isäksi tai äidiksi jopa silloinkin kun suhde on tuore.
Vieraannuttava vanhempi kannustaa ja rohkaisee lasta kutsumaan kohdevanhempaa etunimellä ”isän” tai ”äidin” sijasta tai muuta vastaavaa nimitystä osoittaakseen lapselle kohdevanhemman roolia lapsen elämässä.
Vieraannuttava vanhempi pyrkii estämään lapsen yhteydenpiton ja yhteisen ajan viettämistä kohdevanhemman sukulaisten, kuten isovanhempien kanssa.
Tiedon rajoittaminen
Vieraannuttava vanhempi ei kerro lasta koskevista tärkeistä tapahtumista kohdevanhemmalle.
Vieraannuttava vanhempi ei kerro lasta koskevista terveydentilatiedoista tai huolenaiheista kohdevanhemmalle.
Vieraannuttava vanhempi ei kerro lapsen koulunkäyntiin liittyviä tietoja kohdevanhemmalle.
Vieraannuttava vanhempi ei kerro lapsen kehitykseen liittyviä asioita kohdevanhemmalle.
Lapsen kuulusteleminen
Lapsen palatessa toisen vanhemman luota, vieraannuttava vanhempi haluaa tietää yksityiskohtaisesti mitä toisen vanhemman luona on tapahtunut.
Lapsen palatessa toisen vanhemman luota, henkilö kyselee lapselta mahdollisista kaltoinkohteluista.
Vieraannuttava vanhempi kyselee lapselta kohdevanhemman luona vietetystä ajasta siitä huolimatta, että häntä on suositeltu pidättäytymään tällaisista kysymyksistä.
Henkilö katsoo, että sen vain sinun näkemyksesi, mikäli vieraannuttavalle vanhemmalle tuodaan esille lapsen näkökulma ja lapseen kohdistuvasta paineesta antaa tietoa.
On tyypillistä, että lapsi pyrkii korostamaan negatiivisia seikkoja toisesta vanhemmasta, kun lapsi kokee painetta kertomiseen odotusten mukaisesti.
Lapsi välttää tai on mahdollista, että hän välttää menemästä sen vanhemman luokse, jonka luonaolosta lapsen tulee kertoa kuulustelevalle vanhemmalle.
Normaalin, rakastavan lapsi-vanhempi-suhteen vahingoittaminen
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle negatiivisia asioita toisesta vanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, että toisella vanhemmalla on uusi perhe, eikä hän halua tavata enää lasta.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, että toinen vanhempi ei ole koskaan ”halunnut” meitä.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, että toinen vanhempi on liian kiireinen tavatakseen heitä.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, että toinen vanhempi ei välitä heistä, koska hän ei maksa elatusapua.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, että toinen vanhempi ei halunnut lasta tai halusi tehdä abortin ja/tai toinen vanhempi ei tukenut lainkaan raskauden aikana.
Epäasialliset ja tarpeettomat paljastukset kohdevanhemmasta
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle erilaisista ikävistä ja kielteisistä tapahtumista, joita on tapahtunut henkilön ja toisen vanhemman välillä, mutta joilla ei ole mitään merkitystä lapsen asemaan tai hänen ja kohdevanhemman väliseen suhteeseen, tai on tapahtunut jopa ennen lapsen syntymää.
Vieraannuttava vanhempi näyttää lapselle oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja tai kertoo niiden sisällöstä vahvistaakseen lapsen kielteisiä ajatuksia kohdevanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle vain kielteisiä asioita kohdevanhemmasta.
Henkilö ei ”suodata puheitaan” kohdevanhemmasta edes lapsen läsnäollessa.
Henkilö paljastaa lapselle tietoja kohdevanhemmasta vahvistaakseen liittoumaa lapsen kanssa kohdevanhempaa vastaan.
Lapsen vastustuksen vahvistaminen
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, ettei hänen tarvitse totella toista vanhempaa.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle, ettei hänen tarvitse totella toisen vanhemman uutta kumppania.
Lasta rohkaistaan tottelelemaan muita ihmisiä, paitsi kohdevanhempaa (tai hänen uutta kumppaniaan).
Vieraannuttava vanhempi arvostelee sitä, että kohdevanhempi olettaa lapsen noudattavan kohdevanhemman asettamia rajoja ja vaatimuksia, vaikka rajat ja vaatimukset olisivat aivan normaaleja päivittäiseen elämään tai koulunkäyntiin liittyviä asioita (läksyjen tekeminen, vaatteiden kerääminen oman huoneen lattialta, osallistuminen siivoukseen tai aamupalan syöminen).
Henkilö kertoo lapselle kohdevanhemman sääntöjen ja rajojen olevan kohtuuttomia.
Vieraannuttava vanhempi palkitsee lasta tämän kieltäytyessä noudattamasta kohdevanhemman sääntöjä (vanhempi voi osoittaa kiitollisuutta esimerkiksi halaamalla, vahvistaa muuten liittoumaa vieraannuttajan ja lapsen välillä).
Lapsen pakottaminen osoittamaan lojaalisuutta
Vieraannuttava vanhempi painostaa lasta valitsemaan puolensa vanhempien välillä.
Vieraannuttava vanhempi vaatii lasta kertomaan muille olevansa asiassa vieraannuttavan vanhemman puolella.
Vieraannuttava vanhempi tekee selväksi lapselle, että mitkään positiiviset tunteiden osoitukset kohdevanhempaa kohtaan eivät ole sallittuja.
Henkilö tekee selväksi lapselle, että jos lapsi ei osoita riittävää lojaalisuutta, sillä on kielteisiä seurauksia (esimerkiksi ”voit mennä ja elää äitisi/isäsi luona”).
Vieraannuttava vanhempi luo tilaisuuksia lapselle osoittaa lojaalisuuttaan.
Vieraannuttava vanhempi luo lapselle odotuksia ja oletuksia osoittaa lojaalisuuttaan.
Rohkaiseminen epäterveeseen liittoumaan
Vieraannuttava vanhempi puhuu lapselleen kuin ystävälle, eikä kyseessä vaikuta olevan normaali vanhempi-lapsi -suhde.
Vieraannuttava vanhempi pyrkii saattamaan lapsen riippuvaiseen asemaan.
Vieraannuttava vanhempi pyrkii luomaan lapselle mielikuvan siitä, ettei hän pärjää ilman vieraannuttavaa vanhempaa.
Vieraannuttava vanhempi juonii yhdessä lapsen kanssa kohdevanhempaa vastaan.
Henkilö rohkaisee lasta valehtelemaan sosiaalityöntekijöille ja muille asiassa auttamaan pyrkiville tahoille.
Vieraannuttava vanhempi kertoo lapselle tarvitsevansa vain lastaan saavuttaakseen onnen elämässä.
Emotionaalinen manipulointi
Vieraannuttava vanhempi ilmoittaa lapselle, että vanhempi ei enää rakasta lastaan, mikäli tämä on eri mieltä kohdevanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi ilmoittaa lapselle, että hän ei enää rakasta lasta, mikäli tämä ei ole lojaali.
Vieraannuttava vanhempi ilmoittaa lapselle, että hän ei enää rakasta lasta, mikäli lapsi haluaa tavata kohdevanhempaa.
Vieraannuttava vanhempi murjottaa jos lapsi puhuu kohdevanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi osoittaa tyytymättömyyttä tai vihaisuutta, jos lapsi puhuu kohdevanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi osoittaa hylkäävänsä lapsen, mikäli lapsi haluaa tavata kohdevanhempaa.
Ulkoisten voimien hyväksikäyttö
Vieraannuttava vanhempi tekee lastensuojeluilmoituksia.
Vieraannuttava vanhempi hakee lähestymiskieltoja ja syyttää toista vanhempaa perheväkivallasta, vaikka tällaisesta ei ole esittää näyttöä.
Vieraannuttava vanhempi käyttää oikeusjärjestelmää hyväkseen rangaistakseen kohdevanhempaa.
Vieraannuttava vanhempi hankkii sosiaali- ja terveydenhuollon apua siihen, että lapsen ei tulisi viettää aikaa kohdevanhemman kanssa.
Vieraannuttava vanhempi ilmoittaa kouluun, että kohdevanhempi aiheuttaa lapselle vaaraa, vaikka väitteen todenperäisyydestä ei ole näyttöä.
Vieraannuttava vanhempi tekee ilmoituksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai perheväkivallasta, vaikka näistä teoista ei ole näyttöä.
Jatkoartikkelissa (3/4) käsitellään merkkejä vieraannutetun lapsen käyttäytymisestä.
Vieraat Vanhemmat 