Mikä tahansa toiminta ei ole vieraannuttamista. Kirjallisuudessa (mm. Haines, Matthewson, Turnbull: Understanding and managing parental alienation) todetaan, että sen arviointi, onko kyseessä vieraannuttaminen, tulisi kohdistua seuraaviin aihealueisiin:
Jaan asiaa koskevan laajemman katsauksen useampaan eri artikkeliin (1/4). Kaikkien yllä olevien kohtien 1-3 edellyttämät arvioinnin edellytykset tulee täyttyä, jotta vieraannuttamisesta voidaan puhua. Alla olevien kohtien mukaiset havainnot eivät kuitenkaan ilmene kaikissa tilanteissa samaan aikaan tai samalla tavalla. Kohdassa 4. on pääosin kyse vieraannuttamisen kohdevanhemman reaktioista vieraannuttamiseen. Kohdevanhempi voi toiminnallaan edesauttaa vieraannuttamisen vaikutusta lapseen. Pääosin kohdassa 4. kuvatuilla (ja myöhemmässä artikkelissa läpikäytävillä) seikoilla kiinnitetään ammattilaisen huomiota siihen, että kohdevanhemman mielialaa tulee seurata.
Katsotaan ensimmäiseksi tarkemmin vieraannuttajavanhemman persoonallisuutta ja ominaisuuksia koskevaa arviointia.
- Vieraannuttajavanhemman persoonallisuus ja ominaisuudet
Vieraannuttajan persoonallisuus
Vieraannuttamista harjoittava vanhempi osoittaa usein ylimielisyyttä suhteessa toisiin ihmisiin.
Vanhemman käyttäytyminen on usein tilanteeseen sopimattomalla tavalla vihamielinen.
Henkilö kokee itsensä hylätyksi tai jätetyksi, eikä hän pääse siitä yli.
Henkilö haluaa käsitellä asioita ”ylemmän johdon” tai vanhemman arvolle sopivan henkilön kanssa.
Henkilö edellyttää, että hänen arvonsa vanhempana ”tunnustetaan”.
Epänormaali surun tuntemus
Henkilö on liiallisen keskittynyt parisuhteen menettämiseen.
Henkilö ei ole päässyt irti parisuhteen päättymisestä.
Henkilö puhuu silloin tällöin sovinnon tekemisestä entisen kumppanin kanssa, vaikka tilanteen tosiseikat eivät tue tätä mahdollisuutta.
Henkilö vaikuttaa olevan parisuhteen päättymisestä liioitellun katkera ja loukkaantunut.
Henkilö tuntuu ajattelevan, että erosta on vain vähän aikaa, vaikka todellisuudessa erosta on huomattavan pitkä aika.
Henkilö on niin loukkaantunut ja vihainen erosta, että se vaikuttaa hänen ajatteluunsa ja toimintaansa.
Vastuun ulkoistaminen
Henkilö pitää yksinomaan muita ihmisiä vastuussa ongelmistaan.
Henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää omaa roolia kokonaisuudessa ja omien tekojen vaikutuksia.
Henkilö välttää ottamasta vastuuta keinoihin ja ratkaisuihin, joilla voitaisiin parantaa tilannetta.
Henkilö uskoo, että muut aiheuttavat hänen kokemansa negatiiviset tunteet.
Jopa silloin, kun tällaisen henkilön näkemykset perustellusti kiistetään tai niiden osalta on esitetty perusteltu vastaväite, hän edelleen kiistää, että hänellä olisi mitään tekemistä ongelman kanssa.
Henkilö kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin hänen omasta osallisuudestaan tai vaikutuksestaan ongelmiin, keskittyen puhumaan toisen vanhemman ongelmallisesta käyttäytymisestä.
Perhetausta
Henkilöllä on vaikeuksia nähdä itseään erillään omasta perheestään tai lähipiiristä.
Henkilöllä saattaa olla ongelmallinen perhetausta tai suhde sukulaisiin.
Henkilö reagoi kohtuuttoman voimakkaasti sukulaistensa tai muun lähipiirin esittämiin negatiiviseen näkemyksiin toisesta vanhemmasta.
Henkilö antaa epärealistisen yksipuolisen, ”kiiltokuvamaisen” ja positiivisen kuvan omasta lapsuudestaan tai vanhemmistaan.
Henkilö on kasvanut yksinhuoltajaperheessä.
Henkilöllä ei ole yhteyttä tai vain vähäinen yhteys toiseen vanhempaan (vanhempien eron jälkeen).
Huomion kiinnittäminen muuhun kuin omaan käytökseen
Henkilö kieltäytyy myöntämästä, että hänen ongelmansa eivät välttämättä johdu toisen vanhemman käytöksestä.
Henkilöllä on usein riitoja muidenkin kuin toisen vanhemman kanssa.
Henkilöllä näyttää olevan vaikeuksia elämässä laajemminkin.
Henkilö haluaa kertoa, että toisella vanhemmalla on elämässään suurempia ongelmia kuin hänellä itsellään on.
Henkilö syyttää toista vanhempaa erosta, vaikka eroon on voinut vaikuttaa myös hänen oma toiminta.
On tiedossa, että tällä henkilöllä on merkittäviä elämänhallintaan tai muuhun liittyviä ongelmia, mitä hän ei itse halua tuoda esille.
Ongelmalliset ihmissuhteet
Henkilöllä on ongelmallinen parisuhdehistoria.
Henkilöllä on lapsi tai lapsia aikaisemmista parisuhteista.
Henkilön aikaisemmista parisuhteista olevalla lapsella tai lapsilla ei ole yhteyttä toiseen vanhempaansa tai yhteys on heikko.
Henkilöllä ei ole ollut aikaisempia parisuhteita.
Henkilölle on syntynyt lapsi 12 kuukauden kuluessa parisuhteen aloittamisesta.
Vaikuttaa siltä, että henkilö on voinut painostaa toista parisuhteeseen, johon vastaavasti toinen osapuoli on pikemminkin tullut ajautuneeksi tilanteen sitä edellyttäessä.
Tarve kontrolloida
Henkilöllä on tarve kontrolloida tai hallita ja määräillä toisia.
Henkilö perustelee asioita ja päätöksiä sillä, että hän tietää asiat muita paremmin.
Henkilö on aikaisemmin toiminut vastoin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua tuomioistuimen päätöstä, kun se hänen mielestään on ollut vastoin hänen omaa toivetta.
Henkilö toimii vastoin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua tuomioistuimen päätöstä, vaikka on juuri hetki aikaisemmin antanut siihen hyväksynnän tai suostumuksen.
Henkilöllä on hankaluuksia ymmärtää, miksi muut eivät ymmärrä hänen tapaansa ajatella tai tehdä asioita.
Henkilö arvostelee negatiivisesti omaa lakimiestään tai muita siitä, että he pakottivat hänet sopimukseen lapasen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, vaikka oli aikaisemmin osoittanut vapaaehtoisesti olevan samaa mieltä.
Kostonhalu
Henkilö haluaa toisen vanhemman vastuuseen tämän aiheuttamasta tilanteesta.
Kostaminen mielessä henkilö haluaa estää tai yrittää estää toista vanhempaa näkemästä lasta tai lapsia.
Henkilö pitää toista vanhempaa ainoana syynä ongelmiin, vaikka henkilöllä olisi muitakin tavanomaisia ja normaaleja haasteita elämässä.
Henkilö on kykenemätön näkemään, että kostamalla toiselle vanhemmalle hän samalla vahingoittaa lasta.
Henkilö on kykenemätön näkemään, että suhtautumalla toiseen vanhempaan vähemmän negatiivisesti, hän todennäköisesti voisi itsekin paremmin.
Sovittelut ja neuvottelut ovat haasteellisia tilanteita, koska henkilö kohdistaa niin vahvaa vihaa ja aggressiota toista vanhempaa kohtaan.
Jatkoartikkelissa (2/4) käsitellään vieraannuttamistoimia.
Vieraat Vanhemmat 